Meillä on ollut täällä vähän surullinen viikko. Hoitokodin väki joutui viemään yhden omista koiristaan lopetukseen. Sillä oli selkäkipuja ja muutenkin paha olla, koska se kiukutteli meille muille koirille ja ihmisillekin koko ajan. Hoitomamma on ollut tosi surullinen. Ollaan me koiratkin vähän ihmeissään, mutta kyllä me tiedetään että joskus taas nähdään kaveri koirien taivaassa joten turha itkeä. Ja pakko se on myöntää, kyllä se kaveri alkoi käydä meidän muidenkin hermoille kun se oli vaan koko ajan kärttyinen. Täällä on nyt paljon rauhallisempi tunnelma. Me koirat ollaan onneksi niin fiksuja että nautitaan tästä hetkestä eikä jäädä suremaan sen kummemmin. Niinkuin tänäänkin, ollaan vaan nautittu ulkoilusta, leikeistä kavereiden kanssa ja etenkin HIRVENLUISTA. Nam! Niitä on kuulemma pakastin täynnä, mälsää kun saadaan vain yksi kerrallaan syödä niitä. Ihme pihtausta, sanon minä. Hoitomamma tänään kehui kuinka kiltti olen, kun en yhtään murise luistakaan. En tietenkään, vaikka syöminen on melkein lempihommaani.
Mä tykkään myös ihan kauheasti kaikenlaisista leluista. Vinkuleluista ihan sekoan ja kiipeän vaikka puuhun sellaisen perään. Pehmolelujakin on tosi kiva suolistaa. Leikin kuitenkin ihan kiltisti kavereiden kanssa ja osaan jakaa lelut. Sitten mulla on sellainen taikapallo, joka on täynnä nappuloita ja kun sitä vierittelee, ne nappulat tulevat yksi kerrallaan ulos. Se on myös tosi ihana lelu! Tossa alemmassa kuvassa olen juuri purkanut pehmonallelta sisuksia ja olen tosi tyytyväinen.
t. Ushko
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.