Viipurin koirien toimihenkilö otti keväällä yhteyttä ja kyseli hoitopaikkaa koiralle, jolla oli hieman ongelmia. Niinpä Lily siis saapui luokseni huhtikuun alkupuolella. Lily on alunperin viipurilaisia mutta asunut käytännössä koko 6-vuotisen elämänsä Suomessa - ensin hoitopaikassa ja sitten perheessä josta se minulle hoitoon luovutettiin. Lilyn kotona oli tapahtunut aika paljon elämänmuutoksia ja koirasta luopuminen oli varmastikin oikea ratkaisu, vaikka se kotiväelle raskas paikka olikin.
Lily oli kotonaan tapahtuneiden muutosten seurauksena kehittänyt pahan eroahdistuksen ja se oli myös näykkinyt joitakin ihmisiä. Tilanne oli mennyt aika pahaksi ja Lily oli usein kuonokoppa päässä ettei pääse tuhoamaan yksinollessaan, tai näykkäämään ketään. Stressaantuneen oloinen se olikin ensitapaamisella. Yksinolot olivat aluksi hankalia. Lily haukkui taukoamatta ja oli tosi levoton. Sillä saattoi muissakin tapauksissa jäädä haukkuminen "päälle" ja se hyppi samalla päin minua. Pikkuhiljaa kierrokset laskivat ja yksinolotkin alkoivat sujua. Kesällä sain poskiontelontulehduksen ja jouduin jäämään muutaman päivän sairaslomalle ja lisäksi vanhempani tulivat kylään. Meillä oli viikon ajan jatkuvasti joku kotona. Tämä rutiinien muutos laukaisi ilmeisesti sen, että Lily oli ensimmäistä ja toistaiseksi viimeistä kertaa tehnyt tuhotöitä, järsinyt väliovea. Tämän episodin jälkeen palattiin saman tien normaaliin päiväjärjestykseen eikä tuhoamisia ole sen koommin esiintynyt. Lily jää nykyisin nukkumaan nätisti kun lähden töihin. Ilmeisesti koirakavereiden seura rauhoittaa. Opetin myös komennon "nukkumaan" jolloin se menee omaan petiinsä lepäämään, ja tätä käytän lähtiessäni töihin. Vieraiden ihmisten kanssa ei ole mitään ihmeempiä ongelmia ollut. Annan yleensä vieraille namit käteen ja esittelen heidät Lilylle rauhassa, Lily on todennut että vaarattomia ovat ja ottaa iloisesti tutummat vieraat vastaan. Omalle ihmiselleen Lily on mitä ihanin, sen voisi vaikka vääntää solmuun ja se haluaa miellyttää. Suojelu- ja paimennusviettiä kuitenkin löytyy joten olen tehnyt aina tutustumiset huolella. Lapsista Lily ei oikein välitä, sen sijaan miesvieraiden kanssa se on ollut ihan ok. Toisista koirista Lily pitää, mutta se on aika dominoiva eikä varmasti pidemmän päälle tulisi toisen nartun kanssa toimeen. Lily viihtyy sen sijaan hyvin suhteellisen samankokoisten, nuorten ja leikkisien urosten kanssa, meidän laumasta 2-v urosmalinois ja 3-v hoitolainen Eiko (paimenkoirasekoitus) ovat erityisesti sen mieleen. Lilyllä on aika korkeat energiatasot ja se tykkää juosta ja painia poikien kanssa. Kissat ovat ok sisätiloissa mutta ulkona olevia kissoja Lily jahtaisi kovasti.
Lily on ollut paljon helpompi koira kuin mitä odotin, mutta ihan helpoksikaan sitä ei voi sanoa. Nykyään suurin ongelma on ylikierroksille meno, jota tapahtuu erityisesti uloslähtiessä. Treenaan nyt tätä tilannetta ja käytän apuna ruokapalkkaa. Lily on ahne ja se unohtaa herkästi muun häsläämisen kun on ruokaa tarjolla. Namien avulla on aika helppoa saada Lily istumaan ja rauhoittumaan ennen uloslähtöä. Namituksen lisäännyttyä täytyy vaan muistaa pienentää varsinaisia ruoka-annoksia, ettei tuloksena ole lihapulla-Lily. Olen toistaiseksi ottanut kuonopannan käyttöön lenkeillä, siinä Lily kävelee todella kauniisti. Toivottavasti jossain vaiheessa myös ilman kuonopantaa. Lilyllä on jonkin verran riistaviettiä ja se loikkasi muutama päivä sitten oravajahtiin aidan yli. Siihen päivään mennessä se oli pysynyt hyvin aidatulla pihalla. Nyt pidän sillä liinaa perässä pihalla, jos tällainen tapaus sattuisi toistumaan. Aidankorotusta olisi siis tiedossa. Kepeästi Lily loikkasi 1,5-metrisen aidan yli. Onneksi se ei ole kiinnostunut muista ohikulkijoista mutta riista oli liian kova houkutin.
Summa summarum, menee ihan hyvin ja paljon edistystä on tapahtunut, parannettavaa kuitenkin riittää ja tietysti oma kotikin Lilyltä puuttuu. Toivottavasti löytyisi kauniille tytölle oikeanlainen kokenut perhe, joka ymmärtäisi koiran sielunelämää. Sitä odotellessa yritän etsiskellä jonkun mukavan arkitottiskurssin johon voisimme Lilyn kanssa mennä hiomaan taitoja. Työaikataulut aiheuttavat oman haasteensa, mutta katsellaan jos jotain sopivaa löytyisi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.